Skogsbrukets historia, Skinnskatteberg - Färnaleden

Ruotsin metsätalouden historia

Sen lisäksi, että metsä on elintärkeä koko planeettamme asukkaille fotosynteesin ja ekosysteemipalvelujemme perustan osalta, metsällä on aina ollut keskeinen rooli pohjoisessa porvaristossamme. Metsä on ollut ja on kotimme sekä tärkeä taloudellinen voimavara koko maalle. Metsätalous muuttuu jatkuvasti, ja on helpompi ymmärtää, missä olemme tänään, kun muistellaan, miltä se on näyttänyt historiassa.

Käsivoimaa ja hevosvoimaa *

Ennen 1950-luvun modernisointia käytimme metsää käsivoimalla käyttäen työkaluja, kuten puun häntää ja vanteen ylellisyyttä. Tunti kuljetettiin talvella ulos metsästä hevosella ja kelkalla, laitettiin jäätyneiden vesistöjen jäälle paetakseen ja virratakseen vesiväyliä pitkin rannikolta sahalle. Puu nähtiin puutavarana ja kuljetettiin ruotsalaisiin ja ulkomaisiin satamiin.

**1903 Metsälaki

Mutta metsä ei vain tarjonnut puuta. Svedjebruk, jossa metsäalueet poltettiin väliaikaisesti käytettäväksi viljanviljelyyn ja laiduntamiseen, ja Bergsbruk, jossa puutavaraa hiilnettiin kilometreissä hiilen toimittamiseksi malmin paahtamiseen masuuniin, jotta eri metallit sulaisivat vuoresta. Tämä käytäntö vaati suuria määriä metsää. Ja kun sahateollisuus myöhemmin kasvoi, oli puute, jossa siitä tuli haaste puun kulutuksen turvaamiseksi väärentämisille ja hytteihin. Tämä johti vuoden 1903 metsälain käyttöönottoon, jota pidettiin maailman ensimmäisenä modernina metsälakina. Siihen sisältyi metsien uudelleenistutus korjuun jälkeen Ruotsin metsäkantojen jälleenrakentamiseksi. Tämä oli uuden Trakthyggesin tehtaan jäsennellymmän suunnittelun alku. Kehitysprosessin keskipisteenä oli Skinnskatteberg.

**1948 Metsälaki

Vuonna 1948 perustettiin uusi metsänhoitoryhmä, jossa säädettiin kasvuvelvoitteiden lisäksi myös alhaisimmista sallituista sulkemisajoista ja toimenpiteistä, joilla suojellaan kasvavia metsiä loukkaantumishyönteisiltä. Laissa säädettiin myös yksittäisten metsäkiinteistöjen sallitun enimmäispinta-alan ja nuorten metsien enimmäispinta-alan.

**50-luvun modernisointi

1950-luvulla aloitetaan metsätalouden nykyaikaistaminen ja virtaviivaistaminen erityisesti öljyn saatavuuden lisääntymisen ansiosta. Moottorikäyttöiset työkalut ja koneet esittelivät uusia mahdollisuuksia ja taloudellisia laskelmia. Tämä johti lopulta yksityiskohtaisempaan metsänhoitolakiin vuonna 1979.

**1979 Metsälaki

Vuonna 1979 otettiin käyttöön myös nuorten metsien raivausvelvollisuus, galleriavelvollisuus ja velvollisuus poistaa vähän tuottavat metsät. Tällä hetkellä asenteiden mukauttamista kuvataan myös yksityiskohtaisemmin. Eri regrowth menetelmiä ja mitä puulajeja parhaiten käytetään eri sirut.

**80-luvun luonne

Tähän mennessä laaja-alaisessa metsätaloudessa ei ole ollut etusijalla sellaisia ilmiöitä kuin ympäristönäkökohdat, hyggettömyys ja biologinen monimuotoisuus. Mutta 1980-luvulla luonnonläheiset näkökohdat alkavat nousta esiin yhä enemmän metsissä.

• Mitä? 1990-luvun muutos

Vuoden 1993 metsänhoitolain ja uuden Forest Stewardship Councilin (FSC) käyttöönoton myötä Ruotsissa alkaa näkyä ympäristönäkökohtien hitaan mutta turvallisen täytäntöönpanon. Vuonna 1998 alettiin kuulla EU:n ensimmäistä visionääristä metsästrategiaa ja yhä enemmän keskusteluja metsistä ja ympäristöstä.

2000-luvun Hygge-free-menetelmät

Vuosituhannen vaihteen jälkeen näemme, että yhä suuremmat maanomistajat alkavat soveltaa hydraulisia menetelmiä metsätaloudessaan. Vuonna 2009 Lissabonin sopimus, joka merkitsi sitä, että Euroopan parlamentti sai enemmän valtaa lainsäätäjänä, myös metsätalouden alalla.

**2010

Saksa viittaa nyt yhä useammin 1990-luvun Lyypekki-malliin, joka koskee Ruotsin metsäkeskustelua hyggeleistä vapaista käytännöistä. Sekä koko yhteiskunta että keskustelu ruotsalaisesta metsätaloudesta ovat yhä avoimempia, ja keskusteluun osallistuu myös Maciej Zaremban kaltaisia toimittajia. EU:n metsästrategiaa päivitetään vuonna 2013, ja Ruotsin metsävirasto korostaa mukautuvan metsätalouden etuja. Samalla biomassan kysyntä kasvaa tavoitteleessamme fossiilitonta yhteiskuntaa.

**2020s

SLU Future Forests, joka on monitieteisen metsätutkimuksen, yhteistyön ja tutkimusviestinnän foorumi, luodaan yhteistyössä SLU:n, Uumajan yliopiston ja Skogforskin kanssa. Foorumi keskittyy kestävään metsätalouteen laajassa merkityksessä. EU käynnistää 2020-luvulla myös uuden biologista monimuotoisuutta koskevan strategian, jossa keskitytään tänään ilmastonmuutokseen ja biologiseen monimuotoisuuteen.

Kansallinen metsäohjelma *

Ruotsalainen metsä on vaikuttanut ajan mittaan ratkaisuihin, jotka liittyvät erityisesti vuoriston käyttöön hiilenä, ja edistänyt puutuotteiden taloudellista kasvua. Ja nykyteknologian myötä metsä vaikuttaa enemmän kuin koskaan tulevaisuuden ratkaisuihin. Tulevaisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi hallitus on päättänyt kansallisesta metsäohjelmasta. Vuodesta 2018 lähtien on kehitetty viisi painopistealuetta, joilla on tavoitteita. Näillä painopistealoilla, joilla on siihen liittyviä tavoitteita, edistetään vision saavuttamista, jossa metsä edistää työllisyyttä, kestävää kasvua ja edistää kasvavan biotalouden kehittymistä.

Ruotsin hallitus on päättänyt kansallisesta metsästrategiasta, jossa

• Mitä?

Tämän vision saavuttamiseksi kansallisessa metsäohjelmassa on luotu viisi painopistealuetta.

1. Kestävä metsätalous ja ilmastohyötyjen lisääntyminen.
2. Metsänhoito lisää työpaikkoja ja kestävää kasvua koko maassa.
3. Innovaatiot ja maailmanluokan raaka-aineet.
4. Metsän kestävä käyttö ja suojelu näkyvänä asiana Ruotsin kansainvälisessä yhteistyössä.
5. Metsän kestävän käytön ja säilyttämisen tuntemus.

Osana Västmanlandin metsästrategiaa 2030 tämä kävelyreitti on edellä olevan 5 kohdan tulos. SLU Skogsmästärskolan on koordinoinut tätä painopistealuetta yhteisen kehityshankkeen puitteissa. Levitämme tietoa Skinnskatteberg-Färnan vaellusreittiä pitkin ja haluamme laajentaa metsän ja sen monikäyttöisyyden tuntemusta sekä ravinnossa että yksilönä metsissä ja maaperässä.