Skogsbrand, Skinnskatteberg - Färnaleden

Metsäpalot *

Joskus on helppo unohtaa, että metsäpalot ovat metsän elinkaaren luonnollinen piirre ja että yhä useammat lajit luottavat säännöllisiin metsäpaloihin. Ennen 1900-luvun puoliväliä Pohjois-Ruotsin metsät paloivat noin 80.110 vuoden välein ja Etelä-Ruotsissa vielä useammin. Metsä voidaan mainita esimerkiksi Norra Kvillin kansallispuistossa Kalmarin maakunnassa, jossa se paloi lähes 20 vuoden välein 1400-1700-luvulla. Nykyaikana tehokkaampi ja laajalle levinnyt pelastusorganisaatio on aiheuttanut metsäpalojen määrän merkittävän vähenemisen, mikä on vaikuttanut haitallisesti metsäpaloihin. Viime vuosina tehdään yhä enemmän pieniä kontrolloituja palovammoja, joita kutsutaan suojelupalovammoiksi. Skinnskatteberg-Färna ulottuu luonnonsuojelualueen yli Lappiin, jossa lääninhallitus on toteuttanut luonnonsuojelun polttamista EU-hankkeessa Life Taiga.

Ruotsissa on viime vuosikymmenen aikana koettu epätavallisen vaikeita metsäpaloja. Monet tekijät voivat vaikuttaa metsäpalon kulkuun ja lopputulokseen. Ilmastonmuutoksen nousevat lämpötilat yhdistettynä metsämaiden lisääntyneeseen laimentumiseen ja havupuiden osuuden kasvuun voivat viime aikoina olla syynä metsäpalojen voimistumiseen.

Ruotsin metsäpalot nykyaikana:

Köstlingbo Gotlandin metsäpalossa vuonna 1992 pinta-ala oli noin 1000 hehtaaria.

Tyresta Tukholman metsäpalossa vuonna 1999 pinta-ala oli noin 200 hehtaaria.

Metsäpalo Bodträskforsissa Vuonna 2006 kiinteistön pinta-ala oli noin 1900 hehtaaria.

Västmanlandin metsäpalossa vuonna 2014 pinta-ala oli noin 14 000 hehtaaria.

Metsäpalot Hälsinglandissa vuonna 2018 kattoivat yhteensä yli 20 000 hehtaaria.

Hehtaarin pinta on yhtä suuri kuin laatikko 100 x 100 metriä, tai 1,4 kokoisia jalkapallokenttiä.

Metsäpaloilla on monimutkainen kaksijakoisuus, joka tasapainottaa paloprosessin usein pelottavien kokemusten ja sen jälkeisen luonnon uudelleensyntymisen välillä. Ihmisten pyrkiessä nykyisin hyödyntämään kestävämpää metsää, joka koostuu kosteikoista ja suuremmasta osasta lehtipuupuita, joissa se on sopivaa, luonnon monimuotoisuus hyötyy tulevaisuudessa, kun metsäpaloja on helpompi hallita.

**Luonnon polttaminen **

Nykyään yhä enemmän valvottua polttamista toteutetaan lääninhallitusten, metsäyhtiöiden ja yksityisten metsänomistajien luonnonsuojelun yhteydessä. Esimerkkinä tästä on Life Taiga -hanke, joka toteutettiin vuosina 2015-2020 Västmanlandin lääninhallituksessa projektin omistajana. Osa projektin tuloksista näkyy tämän retken varrella. Life2Taiga-hanke on nyt käynnissä, jossa lääninhallitus suorittaa suojelupalovammoja lisätäkseen luonnonarvoja palo-ohjatuissa mäntymetsissä suuressa osassa Ruotsia, myös tätä vaellusreittiä pitkin ja myös Suomessa. Hanke on käynnissä 2022-2028, ja sitä rahoittaa Euroopan komission Life-rahasto.